Neljävuotias vastasi, kun häntä pyydettiin tekemään jotain:

– en minä nyt ehdi, minulla on lapsuus kesken.

Tietokoneajassa on myös jotain huonoa: nelivuotias totesi äsken automaattisesti, että katso sieltä tietokoneelta, elivätkö sauropodit sademetsissä. Tämä on aikaisemminkin koettu, kun roikkuu netissä tylsänä, toinen haluaa, että googletetaan jotain. Vuosi sitten taidettiin katsella junafilmejä: tavarajuna tulossa Porin Reposaareen, tai Ukko-Pekka saapumassa Lahteen jne.

Äsken oli hauska aiheuttaa nelivuotiaan kanssa hämmennystä uimahallissa, unohdimme uimarenkaan pukukoppiin, ja onneksi huomasimme asian heti ulkona. Sanoin virkailijalle tiskillä, että näin kävi ja hän avasi portin, tullessamme luikahdimme hienostuneesti portin alta,  pari ihmistä katseli pitkään ”uimahallipummeja”, tehkööt perässä, jos uskaltavat:)  Lasten kasvatusta rehellisyyteen parhaimmillaan, hyi hyi pahat nykyvanhemmat…

– Äiti, katsopas liitoraptoria, kun se on saanut kiinni esihistoriallisen lehtokotilon.

– juu, minä katson.