Koska pelataan pesäpalloa?

 

 

 

_ Koululiikuntaa nykyvelttoilijoille!

– Anteeksi, mitä sanoitte?

– Ihmiset lihovat, puolet maailman väestöstä  ylipainoisia, armeijaan tullaan vätystelemään,  diabetesta jo nuorilla ja verenpainetta… Koulussa makaavat vaan. Vanhan ajan liikuntatunnit takaisin ja hiihtämään, mokomat pullamössönuoret,   sanon  minä.

 

– Tuota, miksi kiihdytte noin? Olette jo lopettaneet koulunne.  Ettekö voi antaa heidän olla? Älkää välittäkö.

 

– Minä en maksa tulevien sairauskustannuksia! Joka päivä liikuntaa nuorille ja taksikyydit pois. On sitä ennenkin selvitty. Kortteeriin sitten, jos ei muu auta, niin sitä ennen tehtiin. Ei tulisi mieleen ainakaan rikkoa paikkoja.

Ilkivaltaa! Sitä se on nykymaailma, ilkivaltaa. Hajotetaan bussipysäkit ja kaikki. Kun ei ole muuta tekemistä, kiinni ei jää. Liian vähän poliiseja, vanhemmat eivät pidä kakaroitaan ojennuksessa. Karkki-ja limsakauppoja joka paikassa, sinne vaan ostamaan ja ostamaan.  Hampaatkin putoaa kuin keripukkiaikaan tai minä en sitä tiedä, putosiko silloin hampaita, nyt ainakin rupeaa purukalusto nuorilla  mätänemään. Veronmaksajat eli myös minä maksamme tämän lystin!

 

– Kuulkaa, olette vanhanaikainen. Nyt on 2000-luku. Te oeltte jääneet jonnekin historiaan, anteeksi vain. Ei pakottamalla mitään synny. Luuletteko, että ilkivalta loppuu lisäämällä koululiikuntaa?  Nykyään valitaan yksilöllisesti aineet alaluokilta lähtien ja kartoitetaan avuntarve. On erilaisia tarpeita ja diagnoosia jokaisen tarpeisiin, joku voi  olla erityisherkkä tai jotain muuta.

 

– MIksi koululiikuntaa ei voi olla enemmän?

 

Sanokaa te minulle. Lapset näivettyvät ja lihovat. Mikä on Suomen huippu-urheilun tila? Yksi keihäskulta ei riitä. Selityksiä selitysten perään.  Väärä fiilis tai lenssu.  Hormoneja käytetään. Entä, jos sota tulee, isänmaan puolustus, kuka sen hoitaa?

 

–  Ei näitä kysymyksiä koululiikunnalla ratkaista. Luuletteko sitä paitsi, että ennen ei käytetty hormoneita?  Tai että sodassa ja kotirintamalla ei käytetty huumeita?  Suomi on saanut huomautuksiakin siitä aikanaan, runsaasta  huumeidenkäytöstä.

Miettikää niitä äkillisesti kuolleita huippu-urheilijoita tai minä näköisiä on oltu… Kaukana luonnollisesta. Onko pelkkää sattumaa, että mahatauti tai joku muu virus osuu aina sopivaan kohtaan?  Luuletteko todella, että vanhat mitalit ovat tulleet täysin puhtaalta pöydältä?  Testaaminen on kehittynyt kuten myös aineet ja lainsäädäntö.

 

Eikä hieno  koululiikuntanne pelasta ketäään, jos sota tulee.  Sillä ei ole yksikään sotilas peruskuntoaan hankkinut.  Eikä sota ole samanlaista kuin ennen.  Muutenkin entisten sotien miehet olivat melkein nälkävuosien lapsia, heikosti ravittuja, tuskin huippukuntoisia silloin oli.  Sotilaat ovat aina ollet köyhiä piruparkoja, köyhiä ja nälkäisiä, paleltuneita raukkoja…

 

Niin sitä vieläkin värvätään, köyhät ja vähän koulutetut, turhiin sotiin… Enkä tarkoita talvisotaa, älä vedä siihen, nykysotia on  hittovie tarpeeksi, puhutaan niistä.

 

– Hah. Tekin sorrutte kiroilemaan.

 

– Tuossa yhteydessä se on sallittua. Sitä tapahtuu. Nuoria ihmisiä sotiin, värvääjät  kiertävät  kouluissa ja käyvät heikkojen kimppuun. Jos kuolet tai vammaudut, sinut perheinesi unohdetaan, se jää kertomatta, kun maineteoista paasataan ja kovista palkoista.  Eikä kukaan korkea-arvoinen anna lastaan rivimieheksi sotaan toiselle puolelle maapalloa. Luin lehdestä, että kun ampuminen alkaa Irakissa, niin jenkkisotilaan naama vääntyy, se näkee ensi kerran ampumista. Ja kaikkien muidenkin nuorten, jotka ensimmäisen kerran ampuvat ja tulevat ammutuiksi, oli puoli sitten mikä tahansa.  Valokuvaaja oli seurannut läheltä.  Jenkkipojat kysyivät suomalaisilta, minkälaista on New Yorkissa.  Sanon vielä kerran kirosanan. Viimeisen kerran tässä keskustelussa.  Jätän sittenkin sanomatta. Minulla on varaa siihen.

 

– Palataan koululiikuntaan. Etkö lukenut, kun opetusministeri haluaa niitä tunteja lisää? Se on oikeassa, ministeri oikein, perehtynyt tähän asiaan, kyllä se tietää.

 

– Juu, mutta ei sanonut, minkälaista  liikuntaa eikä kukaan muukaan. Samalla metodilla kuin ennenkin vai?  Niitä kirottuja tunteja, joita puoli luokkaa,  jokainen lihava  ja kömpelö kavahtaa.  

 

Jos samanlaisia tunteja tulee lisää, niin lihavat vihaavat ja lihovat vielä enemmän!  Kömpelöt menettävät viimeisen ripauksenkin itsetunnostaan, ne joita ei kiinnosta, kiinnostaa vielä vähemmän. Ja se porukka, joka pärjää hyvin nyt, pärjää vielä paremmin.  Plussaa tulee ja kiitettävät koreilevat harvojen ja valittujen todistuksissa.  Lihavat itkevät salaa ja kömpelöt…  Pakkoruotsi riittää kyllä,  pakkoliikuntaa muka lisää, pah.

 

– Jaa

 

– Joo

 

 

Noinko se sitten  on?

 

 

Minä olen nyt viisikymppinen, ja olen oppinut nyt liikkumaan. Kävelen, kävelen, ja vielä kerran kävelen. Vesijuoksen uimahallissa  mutta, en pelaa lentopalloa, en koripalloa, en pesäpalloa,  en jääkiekkoa,  en käy  punttisalilla. En jumppaa, en tanssi, en joogaa, en pyöräile, en keilaa, en juokse,  en  heitä keihästä tai työnnä kuulaa, en hyppää pituutta tai korkeutta, en purjehdi, en kiipeile, en lähde seikkailukurssille, en laskettele…

 

Mutta kävelen! Olen hyvässä kunnossa. Murrosikäisenä olin lihava, ja se tuli selväksi liikuntatunnilla. Olin kömpelö ja sekin tuli selväksi. Kiitos koululiikunnan! Vihasin yhteistä suihkua ja pukukoppien lomassa puikkivaa opettajaa… Onnistuneita luojan luomia, se määki, kun joku peitti murrosikänsä pyyhkeeseen.  Jos tytöillä oli kuukautiset, sai lähteä viisi minuuttia aikaisemmin, sen oikeuden käyttäminen oli taidetta. Ja minä ymmärrän sen hyvin.  Jokainen minuutti pois koululiikunnasta on hyvä, on se saavutettu keinolla millä hyvänsä…

 

–  No teillä on ollut rankkaa.

 

– Niin on.

 

 

– Kehuttiinko teitä ikinä liikuntatunneilla? 

Saitteko palautetta tai edes joskus mahdollisuuden valita  lajinne?

 

Tuotiinko  esim. kävely ja pyöräily  tasaveroisina lajeina esiin muiden  rinnalla?  Metsässä liikkuminen jne.

 

 

 

Vastaus jää kertomatta.

 

Syvä hiljaisuus.

 

 

Viereiselle kentälle purkautuu joukko nuorisoa  liikuntatunnille.

 

 

 

 

 

 

 

 

Hämärä muistikuva on, että jossain yhteydessä käsiteltiin amerikkalaisia, unohdettuja veteraaneja ja häikäilemätöntä tapaa värvätä heitä kouluista.  Siitä on varmaan tämä saanut innoittajansa.  Koululiikunta näytti olevan vuonna 2008 myös tapetilla ja silloin ministeri lienee sitten ehdottanut koululiikunnan lisäystä. Se onkin kannatettavaa, liikunnan lisääminen koulussa, kunhan se ei ole lajikeskeistä koululiikuntaa  vaan jotain niille, jotka eivät  siitä liikunnasta nauti, se kai se tärkein porukka olisi motivoida kansanterveyden kannalta…  Voihan  koululiikunta  olla kehittynytkin näinä vuosina, en tiedä, onko sinne tullut innostamista oman lajin löytämiseen  mukaan… Keskustelu ainakin jatkuu.

 

Jutun loppu on kadonnut kansion uumeniin eli mysteeriksi jää, mihin keskustelijat päätyivät…

 

 

Puoliso muistaa omilta liikuntatunneiltaan, että opettajalla oli tapana ottaa lihavat lapset  kyytiin…   Ensin reippailtiin ja opettaja seurasi autolla. Loppumatkasta hän poimi lihavia lapsia kyytinsä…  Hmmmm.  Tässä on varmaan ollut hyvä tarkoitus, mutta onkohan loppuun asti mietitty…

 

 

Onkohan kohde  miettinyt, ” hei, mä  oon tarpeeksi  läski  päästäkseni  kyytiin” tai  joku  ei  ole  tajunnut  lihoneensa: ” kyytiin vaan”,  ja  ilkkuikohan ne  kaverit…

 

 

Omasta liikuntaopesta muistan, että hänellä  oli opetussanastossaan   sana ”kömpelö”… Toivotaan, että ei ”lihava” sentään.   Tai ” Huono”,  Tai  ”Tyhmä”

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: