Unohdettu

 

Rakkaus on tänään kaunista,
rakkaus on huomenna kuihtunutta.
Rakkautta kuolevaan ihmiseen
on kostuttaa vedellä nenäliina,
 ja pyyhkiä tuskan karpalot hänen otsaltaan.
 Hymyillä,
luvata valvoa, kun hän on nukahtanut.
Vähän aikaa sen  jälkeen, kun häntä ei enää ole
Paitsi rauhallinen, viisas ilme kuin hän kuulisi vielä jotain:
Silloin voi vielä puhua.
Rakkautta on kulkea korkeiden puiden välistä
kaikessa rauhassa.
Rakkaus on puhelinsoiton päässä.
Rakkaus on pettymystä
 Vihaa ja katkeraa itkua,
yksinäisyyttä toisen lähellä.
Rakkaus on sen näyttämistä, että ei ole jäänyt yksin.
Rakkaus on vauvan sylissä pitämistä,
hiljaisena tuoksuvana hetkenä viileässä makuuhuoneessa.
kun kaikki muut ovat jossain kaukana
Rakkaus on sinun löytämisesi vuosien jälkeen
Vaikka olisit ollut koko ajan siinä
”JOULUKORTTI”
Lähettät  kortin jostain kaukaa,
 Hyvin täällä menee.
Illalla nukkumaan mennessä sen huomaa.
(Nämä runot ovat blogissa jo olemassa, mutta laitan nyt tähän, koska olin itse unohtanut kirjoittaneeni tällaisia, ja nämä eivät ole olleet blogissa  erillisesti esillä aikaisemmin vaan toisten seassa)
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: