väsymyksen aallokossa

väsymykselle kasvaa siivet,  nokka,

vesilinnun jalat, ja vedenpitävä höyhen.

Väsymys

 kuljettaa sumun  läpi,

 osuu  aallonmurtajaan.

Eikä se osaa lentää

tai leikkiä.

Ei lukea yhden yhtä satua tai kertoa hauskaa juttua,

 Kuunnella.

Eikä keksiä nimeä nukelle

tai  kaivaa kuoppaa.

ei odottaa leikin loppua,

Väsymyksellä on kiire, ja hyvin kurttuiset kasvot,

nariseva ääni.

Ei   se osaa laulaa tai tanssia,

nukkua se  vihdoin osaa pehmeän tyynyn päällä

Lämpimän peiton alla

Sohvannurkassa

palloasennossa

Kunnes sen on aika  vihdoin mennä pois.