väsymyksen aallokossa
väsymykselle kasvaa siivet, nokka,
vesilinnun jalat, ja vedenpitävä höyhen.
Väsymys
kuljettaa sumun läpi,
osuu aallonmurtajaan.
Eikä se osaa lentää
tai leikkiä.
Ei lukea yhden yhtä satua tai kertoa hauskaa juttua,
Kuunnella.
Eikä keksiä nimeä nukelle
tai kaivaa kuoppaa.
ei odottaa leikin loppua,
Väsymyksellä on kiire, ja hyvin kurttuiset kasvot,
nariseva ääni.
Ei se osaa laulaa tai tanssia,
nukkua se vihdoin osaa pehmeän tyynyn päällä
Lämpimän peiton alla
Sohvannurkassa
palloasennossa
Kunnes sen on aika vihdoin mennä pois.
sorvatar 