– isi on vaikuttanut minuun

– ai jaa, miten

– no  sellaisella vaikutuskoneella

– ahaa, no miten se näkyy sinussa se vaikutus

– no sillä tavalla, että unohtelen asioita

sanoo vanha tuttu neljävuotias.  Hän innostui kertomaan vitsejä esim.:

-ilmapallokauppias tuli torille myymään ilmapalloja, mutta sillä ei ollutkaan yhtään ilmapalloa myynnissä, Hahhah

– oli sellainen lampi, mutta siinä ei ollutkaan yhtään vettä. Hehhehhehee

-oli sellainen mies, jolla piti olla parta, mutta sillä ei ollutkaan, Hohhohhohhoo

– hei herra sade, yritäpäs sataa sademetsään!

on siis naurussa pitelemistä…

KUKA SIIS KEINUTUOLINI VEI, JA MISSÄ RUUSUNKUKAT OVAT?

pohtii neljävuotias suurten kysymysten äärellä

– Näyttääkö tää mun päällä hyvältä

  Dinosaurusten aikaan eli myös esihistoriallinen käärme, jonka sukunimi oli Pekka Kallio.

Korjaus: kuulemma pelkkä Kallio.

näin kertoi neljävuotias

Neljävuotias päätyi halveraamaan isoveljään ja totesi: sinä olet muuten ruotsalainen ja Ruotsista kotoisin.  Olet syntynytkin Ruotsissa.

(Ei sillä, ei Ruotsissa mitään vikaa ole, ja vanhemmat eivät ainakaan tunnusta opettaneensa tällaista naapurirasismia. Vickan on kylässäkin juuri  Danielin kanssa.)

Äiti halveksii ”perustavarataloja”, joissa ei voida myydä harmaan syksyn kunniaksi esimerkiksi oransseja ja keltaisia vaatteita. Edes lapasia. Pah. Harmaa ja musta, niitä kai ostetaan sitten. Onneksi omistan lastenosastolta ostetut oranssit housut, joilla voin hyökätä syksyä vastaan.

HYVÄSTÄ MIELESTÄ TULEE HYVÄ OLO ELI ONNI.

näin pohtii neljävuotias, muovailunsa ohessa, elämän suuria kysymyksiä.

MIKÄ ON PULUN HENKI ?

kuuluu seuraava kysymys

MIKÄ ON HENKILÖ ?

päättely jatkuu…

Kymmenenvuotias oli kirjoittanut veljestään koulutehtäväänsä ytimekkään kuvauksen: NUORI JA ÄÄNEKÄS.

Neljävuotiaan mielestä neanderthalin ihminen on selkeästi  ”pahis”, anteeksi vaan esi-isä…

( Äiti on salaa tyytyväinen, että nykyihminen saa vielä olla rauhassa aika hyvin moraalinsa kanssa.)  Ostin parilla eurolla lihansyöjäkasvin, ja se on ollutkin kiinnostava sekä neljävuotiaan että kymmenenvuotiaan mielestä. Pitääköhän kaverille hommata kärpäsiä?

On tuholaispeikkoja, hammaspeikkoja, hiuspeikkoja ja räkäpeikkoja, kaikenlaisia peikkoja… Tuumi neljävuotias pyyhkiessään räkää Silmästä. (Voi elämä, miksi sitä Räkää ei voi kehittyä vain VÄHÄN eikä niin, että se leviää ympäri naamaa, peikkojen peikko on Räkäpeikko, sen sai äitikin karvaasti kokea taannoin nielurisa-ja poskinontelotulehduksen tiimellyksessä.)

MIKSEI VAALEANPUNAINEN VOISI MUUTTUA MUSTAKSI? Kysy moniselitteisesti neljävuotias.

 Sairaalan pihassa on hyvä itkeä

sairaalan pihassa voi katsella syksyn lehtiä

autojen rivi on pitkä

kohtaloita

nainen kävelee hymyilevin silmin

kauempana joku on takkinsa suojassa

ei halua juuri nyt katsoa aurinkoon päin

sairaalan pihassa on tilaa unelmille

sairaalan pihassa yksikään kyynel ei ole turha

vedenkestävä ripsiväri ei valu.

sairaalan pihassa moni kävelee piilossa itseltään

sairaalan piha on täynnä surua ja iloa

sairaalassa valkotakit kävelevät ja miettivät joskus ohimennen

kunpa tuokin olisi onnellinen

sairaalan pihassa voi potkia kiviä edestään ja lähteä sitten pois hiljalleen

 MINULLA NIITÄ JUTTUJA RIITTÄÄ,

sanoi kolmevuotias, ja nauroi itselleen…

( Osui naulan kantaan, joku on varmaan hänelle sanonut noin. Lasten mielikuvitukselle voi olla kateellinen.)

(MIKSI OI) MIKSI PURO ON PIENI JOKI, jatkaa samainen kolmevuotias, ja mikä on muuten kaikkein tylsin maa, ja miten maapallon voi liiskata, miksi kukon ääni kuuluu ”anttosauruksen” maailmaan, miksi sarvikuonolla on huono näkö, tappoiko neanderthalin ihminen mammutit, mitä on hiilidioksidi, mikä on kasvinsyöjän ase petoja vastaan, saako kuumaan laavaan astua, ja miksi fossiilit ovat kivettyneet, ovatko ne kuolleita, minä oikeastaan haluaisin, että NAISETeivät kuole koskaan, ja minä en myöskään avaa suutani hammaslääkärissä, tuumii kolmevuotias… Myöhemmin hän lisäsi tähän” kuolemattomat naiset”- ryhmäänsä, että KUKAAN ei saisi kuolla. Tämä aihe on ollut nyt taas vähän sivussa, muistan myös vanhemman lapseni miettineeni tässä iässä näitä kysymyksiä. Hänenkin kanssaan aikoinan käyty  eräs keskustelu on tässä blogissa aiemmin.  Paljon saa vastata, mitä mikäkin syö-kysymyksiin. Ja missä mikäkin elää. Dinosaurusten osalta on välillä haastavaa, mutta kaikille tietämättömille tiedoksi, että stegosaurus on elänyt ainakin Espanjassa ja Yhdysvalloissa, ainakin yhden kirjamme mukaan.  Ja miksi ne lihansyöjät söikään kasvinsyöjiä, ja onkos sitten IHMINEN lihansyöjä…

ERÄS ÄIDIN SUOSIKKILEIKKI on, kun voi maata sohvalla peiton alla, ja lapsi kääriytyy myös peittoonsa, ja sitten ollaan lehtokotiloita. Lehtokotilot kiinnostavat, koska kolmevuotias on kuullut, että niitä voi syödä, ja syödään, ravintolassakin.  Sitten voi  äiti laittaa silmät kiinni ja sanoa välillä JOO. Sujuvasti ollaan välillä laivassa tai junassa, ja äiti sanoo JOO, välillä tarvitaaan kannanotto ollaanko yöjunassa vai ei, Rovaniemelle, Turkuun vai Poriin menossa, näin saa mukavasti leikittyä sen mitä tarvitsee työpäivän jälkeen. Kolmevuotias tulikin juuri kysymään, miten kauppalaiva saattaa upota.  Lisäksi missä laivassa ongitaan, soutuveneessä vai muussa laivassa, kolmevuotias taitaa jo  ymmärtää, että äitiä pitää auttaa  ajottain vaihtoehdoilla…

Väsynyttä keskustelua myöhään illalla:

– minä haluan nähdä Jupiterin (kolmevuotias)

– ei sitä nyt taida näkyä (kymmenenvuotias)

– minä haluan nähdä sen JUPITERIN, MIKSI EN SAA NÄHDÄ JUPITERIA

– kuule, ei sitä nyt näkynyt, katsotaan huomenna, pitäisi olla kaukoputki

– MINÄ HALUAN NÄHDÄ SEN HETI, MINÄ HALUAN SEN NYT, NYT, NYT, NYT , HETI, HETI, HETI HETI HETI

– Ei sitä näy

– YHYYYYYYYYYYYYYYYYYY, HETI, JUPITER, MINÄ HALUAN SEN HETI

Äiti tulee paikalle:

– mennäänpas katsomaan yläkerran ikkunasta, katsopas tuonne täysikuun alle, siellähän se Jupiter näkyy, oho. Tule sinäkin (vanhempi lapsi) katsomaan, huomaatko, että JUPITER TODELLAKIN  NÄKYY TÄYSIKUUN ALLA ERITTÄIN SELVÄSTI. MENIKÖ PERILLE (jos haluat viikkorahasi Jupiterin on paras näkyä hyvinkin selvästi, tässä on kyse nimittäin nukkumaanmenon  onnistumisesta väsyneeellä kolmevuotiaalla, ja JUPITER sitä ei todellakaan pilaa)?

Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta, viides planeetta aurinkokunnasta lukien, ja koostuu lähinnä nestemäisestä vedystä ja heliumista. Tämä muistakaamme.

Kolmevuotias kertoo, että hän ei pidä mustasta väristä. Hän katselee miettiväisenä paitaani ja kysyy, minkäs värinen tuo sinun paitasi onkaan. Mustahan se, vastaan. Kolmevuotias päätyy kompromissiin: no, minä tykkään silti sinusta, ja tuosta sinun mustasta paidastasi, MUTTA isin mustasta paidasta en tykkää. Koska ne haisevat PAHANMAKUISELLE.