pahuus ohella kaljatölkin

rakkaus      meillä on sitä

kiven takana muurahaisia

veneessä aurinko porottaa

mahdotonta tulla luoksesi

jos et sitä halua

hämähäkit saavat mennä

roskat valua puroa pitkin

elämä

virtaa ohi

pysähtymättä

turhuus hakee muotoaan

renkaan vieressä maatuu

tupakansätkä

vesi loppui jo

tuulen mukana lähtevät sanat

odotan sinua

pitkä rantaviiva
aallot pärskyvät
tuuli viuhuu kivikkoisen saaren takaa
kurki huutaa lentäessään
kallion kielekkeellä seisovan
poskea pitkin
noruu kyynel
äänet hän kuulee sisimmässään
eikä mikään mene läpi
kengät hiertävät auki kuluneen
varpaankynnen
eikä ole lupaa
tulla luokse
tunteilemaan
haastamaan
rohtuneita huulia
roikkuvia piirteitä
tähän sotaan
voittajat on haettava kaukaa
kirjoitusvirheessä voi olla koko elämä
on vain noustava tänään
käveltävä tilaan, joka on vihollisia täynnä
erillisiä ääniä
eikä mikään niistä
mene tajuntaan
hymyile kun muutkin hymyilevät
liiku kun muutkin liikkuvat
lähesty salavihkaa
sijoitu oikeaan kulmaan
hyväksy ulkopuolisuus
vivahteet jäävät kauas
ulottumattomiin
pelastaudu sähköpostilla ja puhelimella
erakoidu yksinäisyyteen
kirjoita paljon kirjeitä
mene ajoissa sivuun
joskus
anna silmiesi loistaa
puhu lämpimällä äänellä
Jää riittävästi sivuun
iltaisin se haipuu hiljalleen
luonto antaa omat kuulosuojaimet
ilman palautusoikeutta
sanoja
tekstiä
kirjoja voi maistaa
vaikka niitä ei voi kuulla
rantaviivalta palaa ehyt ruma prinsessa
onnellisena siitä että on toivoa
kiitos sinulle siitä
sanottiinhan
että hän kuuli aplodit kääntyessään yleisöön päin

Loppusanat:  Tämä kertoo jostain, joka on tärkeää meille kaikille ja tämän puute ei näy ulos päin. Kantajansa se rampauttaa ja kun se omalle kohdalle osuu, on hyvin hiljaista. Kirjaimellisesti. Oluuk on  siis ratkaisu “vitsikäs” ollakseni… Hovilukijani ei keksinyt heti, mistä tässä kerrotaan, joten siksi tarkennus.

hiljaa luoksesi palaan

katselen sinua

tähtien loisteessa

tuulimyllyn katveessa

yksinäisenä meren rannalla

äärettömyyksien kohdalla

jos sinä ymmärtäisit minua

ja sitä että rakastan

hyvin paljon sinua

ja kulkisin maailman ääriin kanssasi

mutta niin kuin lintu lentää etsimään ruokaa poikasilleen

niin mekin kaksi

eroamme illan tullen

muisto tulee uniin

ikkunasta voi nähdä yöeläimen

eikä tikapuita ole olemassakaan

todellisuutta

ei sinua ole kuin unelmissa

on vain kaupungin teennäiset valot

maaseudun synkkä pimeys

yksinäisen katulampun sammuessa

ja missä me olemme

sateenkaaren päässä

nuoruudessa ja keski-iässä

vanhuksena vanhainkodin vuodeosastolla

hyödyttömänä makaamassa

ja silti se voi tulla ovesta sisään

rakkaus

eikä se välitä kysyä lupaa

Auto ajaa aavan meren rantaa

leikkuupuimuri letkeästi lepää renkaat kohti santaa
traktori möyrii ja mörisee
peräkärry huojuu ja natisee
renkaat on naapurilla lainassa
pilvet taivaalla kiemurtelee
sadepilvi putosi Villen päälle
Ja Ville kastui märäksi
Mutta ei sitä haitannut
Olihan sentään pyhäpuvun laittanut
Kun tuli traktoria katsomaan
Naapurin Masa toi renkaat
Ja mansikka-ampiainen sai syödä kokonaisen punaisen mansikan

helvetin kivaa olisi olla hyvä äiti

se täydellinen

joka rakastaa ja asettaa rajoja

olisi kiva olla parempi kuin oma äiti tai isä

välttää ne virheet

onhan se mahdollista

mutta aina tulee murrosikäinen, joka sanoo

vittu sä oot paska

älä kiroile on äidin vuorosana

mä vihaan sua sanoo hän

ja sun typeriä mielipiteitä

jotka ei ketään kiinnosta

koskaan

sä et tajuu

et osaa antaa olla

tulet esiin mielipiteinesi aina vain

kukaan ei tarvii sua

äläkä puhu uhrautumisesta

anna olla selittämättä

kukaan ei sitä pyydä

älä ainakaan mua syytä sanoo murrosikäinen

jos luulet, että sun tekosi merkkaa jotain

olet tyhmä

ajasta pahasti jäljessä

hanki oma elämä

ja pidä turpasi kiinni

ketään ei kiinnosta

paitsi sua ittees

sä haluut olla sä

merkityksellinen

koita tajuta, että rakastan sua

vaikka en koskaan sano sitä

ei murrosikäisen kuulu

mä ymmärrän, että just sä olet väärässä kaikessa

oot epäonnistunut ja pilannut kaiken

et osaa mitään

mikään sun juttusi ei kiinnosta

kaikki mitä olet oppinut on turhaa

mutta välitän kuitenkin

kyllä mä tajuan, että olet fossiili ja ajattelet olevasi tärkeä

että sun jutuissa on pohja

että sä tiedät

elämästä

just sen mikä munkin olisi hyvä

toivot mulle parempaa

ja luulet

että mä teen niin

kuten sä haluat

ei se niin mene

mutta mä näen, että sä rakastat

ja olet merkityksellinen

kummallisine ikivanhoine juttuinesi

sä haluat, että susta jää jotain, kun sä kuolet

perinteitä

kuule

kyllä mä rakastan sua

ja nyt meen koneelle

Kesällä sataa, syksyllä sataa, talvella sataa ja keväällä sataa, mutta aina välillä paistaa aurinko niin kirkkaasti, että muurahaiset tulevat esiin ja kimalaiset pörräävät
Ja talvella voi katsella, kun lumihiutale putoaa.

Kun kävelet minua kohti
Maailmani pysähtyy
Eikä missään ole ketään
Joka minulle enemmän merkitsisi
Sinulla on maailman kilteimmät silmät ja maailman kaunein hymy
On ihan sama mitä sanot ja kuinka paljon kello on
Sillä minä rakastan sinua

Kun kävelet minua kohti
Tukkani hulmuaa
Elämä on  suihku
Vilvoittavia vesiä ilman raamattua
hohtavaa kuumuutta autiomaassa
ilman sinua olisi tyhjääkin tyhjempää
Sillä minä rakastan sinua

Kun kävelet minua kohti
En pelkää ketään
Tai  mitään
Jos murehdin huomista se on ohimenevää
Parasta on uneksia sinusta
Parasta on odottaa sinua kotiin
Ja kuulla kun ovi aukeaa
Ja tulet taas kotiin
Sillä minä rakastan sinua

Kun kävelet minua kohti
Tyhjyys katoaa
Puilla on sielu
Ja näen vain sinut
Sinut ja vielä kerran sinut
Haistan tuoksusi ja  aistin kosketuksesi
Sillä minä rakastan sinua